Terässä 2026 Helsingissä ja etänä 13.2.2026

Puolustusvoimat

Anu Seljavaaran urapolku on kulkenut kielenkääntäjästä oppimateriaalien kustannustoimittajaksi ja viestintätehtäviin Brysseliin. Parhaillaan hän työskentelee Puolustusvoimissa oppimateriaalien sisällöntuotannon suunnittelijana. Anua kiinnostavat etenkin vaikuttavat tekstit, käyttäjäystävällisyys, hyvän oppimiskokemuksen luominen ja kirjoittamisen prosessit.

Terässä 2026 -tapahtumassa Anu kertoo, miten monipuolisissa tehtävissä vieraiden kielten ammattilainen voi toimia koulutuksen ja viestinnän kentällä ja mitä annettavaa humanistilla on Puolustusvoimissa.

Koulutukseltaan Anu on ranskan kielen maisteri ja aineenopettaja.

Puolustusvoimat

Minna Kujamäki (FT) työskentelee englannin kieliasiantuntijana Puolustusvoimien kielikeskuksessa Maanpuolustuskorkeakoululla. Hänen pääasiallinen työtehtävänsä on Puolustusvoimien sisäisten ja ulkoisten tekstien kääntäminen suomesta englantiin. Tehtäviin kuuluu myös termityötä. Ennen Puolustusvoimiin siirtymistä Minna työskenteli pitkään englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa ja ehti saada kokemusta myös kaunokirjallisuuden suomentajana.

Verohallinto

Terhi Karttunen työskentelee viestintäsuunnittelijana Verohallinnon media- ja sometiimissä. Hänen erityisalaansa ovat tekoäly ja muut teknologia-aiheet, julkisuus ja tietosuoja, muutosviestintä sekä häiriöviestintä. Suurimpana vuosittaisena projektina Terhi vastaa Verohallinnon veropäivään liittyvästä mediapalvelusta. Terhi tekee myös kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä muiden verohallintojen viestijöiden kanssa.

Terhillä on kaikkiaan yli 20 vuoden kokemus viestinnästä julkisella sektorilla. Verohallinnon lisäksi hän on työskennellyt muun muassa ulkoministeriössä. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja opiskellut markkinointia ja viestintää Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Verohallinto

Heli Lucenius (FM) työskentelee Verohallinnon käännöstiimissä käännöskoordinaattorina ja ruotsin kielen kääntäjänä. Koordinaattorina hän vastaa työjonojen seurannasta, yhteydenpidosta tilaajiin ja käännöstoimistoihin sekä selvittää eri projektien vaikutuksia tiimin työmäärään ja aikatauluihin. Hän on perehtynyt Verohallinnon käännöstyökaluun, laatii tarvittaessa ohjeita, seuraa työkalun teknistä kehitystä ja tukee muita kääntäjiä sen käytössä. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu konekääntimen koulutus.

Heli on työskennellyt valtionhallinnossa kielenkääntäjänä vuodesta 2000 ja Verohallinnossa vuodesta 2011.

Springvest

Laura Niemi on suomen kielen ja selkeän viestinnän asiantuntija, joka työskentelee viestintäjohtajana sijoituspalveluyhtiö Springvestissä. Aiemmin hän on toiminut mm. kielenhuoltajana ja viestijänä eri sektoreilla sekä kirjoittanut kaksi tietokirjaa kielestä: Finglish – Miksi englanti ärsyttää? sekä Työelämän tyhjänpuhujat – Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan.

Laura LinkedInissä.

Laura Kalvas (ent. Jänisniemi) on suomentanut ruotsin- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta vuodesta 1995 lähtien. Mieleenpainuvimpia suomennoksia ovat olleet Anna Burnsin, Marilynne Robinsonin, Douglas Stuartin, Marianne Fredrikssonin ja Monika Fagerholmin romaanit. Myös Sally Salmisen omaelämäkerrallinen teos Aikani Amerikassa ja Ulrika Gustafssonin Salmisesta kirjoittama laaja elämäkerta avasivat tärkeitä uusia näkökulmia. Suomennostöiden ohessa ja lomassa Laura on vetänyt EU-kehityshanketta Nuutajärven lasikylässä, johtanut Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtumaa ja toiminut vaikuttamistyön asiantuntijana kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastossa. Nykyisin hän työskentelee pääasiassa työnohjaajana ja kirjallisuusterapiaohjaajana ja kirjoittaa SKR:n Pirkanmaan rahaston ja WSOY:n kirjallisuussäätiön tuella tietokirjaa kirjallisuuden suomentamisesta asiantuntija-ammattina. Vapaa-aika kuluu perhepiirissä, varsinkin viiden lastenlapsen vauhdikkaassa seurassa. Kesäisin mökkeily tuo tervetullutta vastapainoa kerrostaloelämälle Tampereen Lapinniemessä.

Valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksikkö

Taru Virtanen on työskennellyt kieliasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa vuodesta 1999 alkaen. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut käännös- ja kielitoimialan vieraiden kielten yksikön päällikkönä. Vuonna 2019 valmistuneessa väitöskirjassaan What makes a government translator tick? : Examining the Finnish government English translators' perceptions of translator status, job satisfaction and the underlying factors Taru tarkasteli valtioneuvoston englannin kääntäjien käsityksiä työtyytyväisyydestään ja työnsä voimavaratekijöistä sekä työn tuunaamista. Omassa työssään Tarua inspiroi ja innostaa yhteinen ongelmanratkaisu kielipalvelujen kehittämiseksi, rohkea tekemisen meininki sekä työyhteisön pyrkimys hyvään. Vapaa-ajalla Tarun löytää useimmiten suunnistusmetsästä tai hiihtoladulta.

Tanja Oreto on työskennellyt 30 vuotta freelance-kääntäjänä ja tehnyt pääasiassa audiovisuaalisia käännöksiä etupäässä televisioon ja teattereille.  Hän opiskeli Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksella englannin kääntämistä ja tulkkausta ja Helsingissä italialaista filologiaa. Tanja on kaksikielinen suomenruotsalainen, jonka pääasiallinen kohdekieli on suomi. Muut pääkielet ovat ruotsi, englanti ja italia.

AV-käännösuransa hän aloitti vuonna 1996, ja hän on työskennellyt muun muassa SDI Medialle, Ylelle, MTV:lle, Elokuva-arkistolle, Espoon Kaupunginteatterille, Svenska Teaternille ja Lilla Teaternille.

AV-kääntämisessä häntä viehättää töiden monipuolisuus niin kielten kuin aiheiden osalta. Työ on kuitenkin pitkälti yksin puurtamista, kuten itsensä työllistävän kääntäjän työ yleensäkin. Teatteritekstitysten tekeminen tuo siihen antoisaa vaihtelua, kun pääsee osaksi teatterin kollektiivista luomisprosessia.

Mutta mitä useampi luova ihminen prosessiin osallistuu, sen mutkikkaammaksi se voi muuttua. Siksi selkeä työjärjestys, aktiivinen tiedotus kumpaakin suuntaan ja omien tarpeiden rohkea esiin tuominen ovat teatteriprojekteissa elintärkeitä, etenkin kun tehdään monikielisiä tekstityksiä esityksiin, joihin tulee nykyään usein myös kuvailutulkkaus. Teatteriprojektit edellyttävät myös paineensietokykyä, joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä, kun aikataulu on usein tiukka ja liikkuvia osia on paljon.

Tanja LinkedInissä.

Emilia Vainisto on Turun seudulla asuva kustannustoimittaja, joka on toimittanut monipuolisesti eri genrejä lasten- ja nuortenromaaneista kotimaisiin ja käännettyihin kauno- ja tietokirjoihin. Hän on työskennellyt Karistolla ja Johnny Knigalla sekä toiminut vuosia myös freelancerina editoiden kirjoja eri kustantamoille. Kehittääkseen ammattitaitoaan hän osallistuu aktiivisesti Suomen Kustannusyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.

Työssään Emilia rakastaa sitä, kun saa auttaa kirjailijaa hiomaan käsikirjoituksen sisällöstä ja rakenteesta timanttisen tai löytää ratkaisuja suomentajan kinkkisiin käännöspulmiin. Paras hetki työssä on, kun viimein näkee valmiin, uunituoreen kirjan kaupan hyllyllä ja voi jakaa kirjailijan tai kääntäjän kanssa ilon onnistuneesta projektista.

Toimitustöiden ohella Emilia oikolukee kirjoja, ja kielenhuolto ja oikeinkirjoitussäännöt ovatkin hänen suuri intohimonsa. Koulutukseltaan hän on suomen kielen maisteri. Terässä 2026 -tapahtumassa hän kertoo työstään kustannustoimittajana ja antaa vinkkejä niille kääntäjille, joilla on tavoitteena uusi aluevaltaus ”kirjallisuuden kätilöinä”. Emilia ajattelee, että kirjallisuuden kääntäjänä toimiminen antaa hyvän pohjan myös kustannustoimittajan työlle – ovathan kääntäjät usein sekä kielen että kirjallisuuden asiantuntijoita.

Noora on monikielisessä ympäristössä kasvanut puheterapeutti. Hän puhuu palestiinalaisten juuriensa myötä sujuvasti arabiaa, jolla toteuttaa myös puheterapiakuntoutusta. Aiempi kokemus tulkkina on antanut Nooralle arvokasta ymmärrystä viestinnän monimuotoisuudesta, kulttuuritaustan vaikutuksesta kommunikaatioon sekä monikielisyyden mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista käytännön tasolla. 

Noora seilasi lapsuutensa Suomen ja Palestiinan välillä ja oppi varhain, että todellisuus näyttää hyvin erilaiselta eri puolilla maailmaa. Kahden kulttuurin välissä syntyi värikäs suomalais-palestiinalainen identiteetti sekä halu ymmärtää, miten kielet ja ympäristö muovaavat ajattelua sekä kuuluvuuden tunnetta. Vuosien varrella tämä henkilökohtainen kokemus kasvoi ammatilliseksi intohimoksi ja missioksi on tehdä monikielinen sekä -kulttuurinen todellisuus näkyväksi omakohtaisten kokemusten kautta. 

Nooran asiantuntemus keskittyy monikielisyyteen, kulttuurienväliseen kohtaamiseen ja saavutettavaan viestintään. Puhujana ja kouluttajana Noora yhdistää tutkimustiedon, omakohtaisen kokemuksensa sekä kentältä saadut opit helposti lähestyttäväksi ja konkreettiseksi kokonaisuudeksi. Hänen tavoitteenaan on tarjota uusia oivalluksia todellisten tilanteiden, käytännön ratkaisujen ja vuorovaikutteisen keskustelun kautta.

Noora LinkedInissä.